Anarkistinen toimintamalli

Internet, verkkojen verkko, koostuu lukuisista paikallisverkoista, jotka on kytketty toisiinsa maailmanlaajuiseksi verkostoksi. Jokainen osaverkoista on oma itsenäinen kokonaisuutensa, josta on kuitenkin olemassa yhteys toisiin verkkoihin. Itse Internet ei ole varsinainen verkko, koska sillä ei ole omistajaa, hallintoa tai tietokonetta joka ohjaisi sen toimintaa. Internetiä voikin kutsua lähinnä verkkojen verkoksi - yhdistäjäksi joka sitoo paikalliset verkot toisiinsa. Jokaisella yksittäisellä Internetin osana olevalla verkolla on tietysti omistajansa ja sääntönsä. Internetin erilaisia totetutustapoja kehittää ja hyväksyy yhdistys nimeltään Internet Society. Yksittäisten verkkojen hallinnot ovat yhteistyössä muiden verkkojen kanssa kitkattoman verkkoliikenteen mahdollistamiseksi.

Internetissä käytettetään tiettyjä, sovittuja yhteyskäytäntöjä, jotka takaavat palveluiden yhteensopivuuden ympäri maailmaa. Yksi tärkeimmistä standardeista on Internetin verkko-osoitteet, eli IP-osoitteet määrittelevä käytäntö. Jokainen verkostoon kytkettävä kone saa oman verkko-osoitteensa, joka koostuu neljästä väliltä 1-128 olevasta numerosta. Esimerkkinä jonkin tietokoneen verkko-osoitteesta voisi olla vaikkapa 153.1.2.10. Tämän numerosarjan avulla tietokoneeseen saadaan yhteys mistä tahansa Internetistä. Jokaisella tietokoneella täytyy olla oma, ainutlaatuinen verkkonumeronsa. Tämän vuoksi numeroita jaetaan keskitetysti - USA:ssa verkkonumeroiden jakamisesta huolehtii organisaatio nimeltään IANA (Internet Assigned Numbers Authority) ja Euroopassa RIPE (Reseaux IP Europeens). Osoitteiden selkiyttämiseksi koneille annetaan myös selväkielisiä nimiä, joiden perusteella koneet voi niin ikään tunnistaa. Esimerkiksi kielo.uta.fi on palvelinkone nimeltään kielo. Osoitteen tarkentimet kertovat koneen sijainnin: uta on Tampereen yliopiston organisaatiotunnus ja fi on Suomen maatunnus.